Mikkelin vesilaitos

Historia

Vesilaitoksen historiaa

Mikkelin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin vesiasioista ensimmäisen kerran 9.8.1876, koska kaupungin kaivo oli saastunut. Toimenpiteet asian korjaamiseksi aloitettiin kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Syksyllä 1908 aloitettiin vesilaitoksen suunnittelu sekä pohjavesialueiden tutkimukset, joiden perusteella päätettiin alkaa hyödyntää Petroffin kankaan (nykyisen Kalevankankaan) pohjavettä.

Vesilaitoksen rakennustyöt aloitettiin 23.2.1911, jolloin itse vesilaitoksen lisäksi rakennettiin myös Naisvuoren vesitorni sekä runkolinja Naisvuorelle. Veden vaihtuvuuden nopeuttamiseksi rakennettiin Kirkkopuistoon suihkulähde.

Sota-aikana vedenkulutus kasvoi

Sota-aikana Mikkelillä oli päämajakaupunkina keskeinen asema ja siksi se pyrittiin suojaamaan ilmatorjunnan avulla. Kaupunkiin kohdistuneet useat pommitukset vaurioittivat vesijohtoverkkoa kuitenkin jonkin verran. Vedenkulutus kasvoi sota-aikana poikkeuksellisen paljon ja vesilaitoksen kapasiteetti kävi pian riittämättömäksi. Vuonna 1943 valmistuikin Hanhikankaan vesilaitoksen laajennusosa.

Rakentamisen ja kasvun aikaa 1950 luvulta lähtien

Mikkelin kaupunki kasvoi nopeasti ja 1950-luvun alussa rakennettiin uusi suurempi 2000 m3:n vesitorni Kirjalan mäelle. Vesitorniin rakennettiin myös tähtitorni.

Vuonna 1958 aloitettiin Pursialan vesilaitoksen rakennustyöt ja vuotta myöhemmin se vastasi yksinään Mikkelin alueen veden saannista. Kulutuksen yhä kasvaessa oli Hanhikankaan laitos kuitenkin otettava uudelleen käyttöön. Saneeratun laitoksen toiminta käynnistyi helmikuussa 1968.

Pursialan laitokseen päätettiin 1970-luvun alussa tehdä laajennusosa, alavesisäiliö. Vedenkulutuksen lisäännyttyä Kaihunharjulle rakennettiin imeytysallas tekopohjaveden tekemiseksi. Vuonna 1977 imeytysaltaita rakennettiin myös Moision sorakuopan alueelle.

Toiminta-alue laajeni kuntaliitosten myötä

Mikkelin maalaiskunnan osaliitoksen seurauksena vuonna 1985 vesilaitoksen toiminta-alue laajeni. Sen hallintaan tulivat Hietalahden pohjavedenottamo sekä Kyyhkylän jätevedenpuhdistamo.
Vesilaitosten automaatioon ja kaukokäyttöön liittyvien töiden valmistuttua vuonna 1988 sekä vesi- että viemärilaitosten käyttö ja valvonta oli mahdollista siirtää Kenkäveronniemen keskusvalvomoon.
Hanhikankaan laitoksen kemikalointia ja selkeytystä uudistettiin 1988 - 1989. Hietalahden vesilaitoksen toimintaa puolestaan ajanmukaistettiin 1989 - 1991.

Pursialan laitoksen saneerausta alettiin suunnitella vuonna 2000. Tavoitteena on parantaa raakaveden sisäänottoa, automatisoida laitoksen käyttöä sekä uudistaa korkeapainepumppaus.

Vuoden 2001 alusta toiminta-alue kasvoi lisää Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kuntien liityttyä Mikkeliin. Vuonna 2007 toiminta-alueeseen vielä liittyivät Haukivuori sekä vuoden 2013 alusta Suomenniemi ja Ristiina.

Viemärilaitoksen historiaa

Mikkelin kaupungin rakennusvaliokunta pyysi vuonna 1911 lausunnon jätevesien puhdistuslaitoksen tarpeellisuudesta, mutta asiantuntijat eivät vielä tuolloin pitäneet sen rakentamista tarpeellisena. Satama-altaan likaannuttua 1950-luvulla puhdistuslaitoksen rakentamista pidettiin jo välttämättömänä. Vuonna 1959 hyväksyttiin asemakaavan muutos, jossa jäteveden puhdistamoa varten varattiin alue Kenkäveronniemestä. Laitos valmistui vuonna 1960 ja se oli jo alun perin mekaanis-biologinen. Liete käsiteltiin mädättämällä ja mädätyksessä syntynyt metaani käytettiin lämmitykseen.

Viemärilaitosta laajennettiin 1971 - 1973, jolloin laitoksen puhdistusteho nostettiin 2,5-kertaiseksi ja alettiin saostaa fosforia kemiallisesti.

Jätevesien laskemista koskevien säädösten kiristyttyä puhdistamon laajentaminen tuli väistämättömäksi. Vuonna 1985 alkaneiden rakennustöiden ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin uudet tulopumppaus-, hiekanerotus- ja etuselkeytysyksiköt. Samalla saneerattiin mädättämö sekä kaasulaitteisto.

Työn toisessa vaiheessa (1986 - 1988) rakennettiin uusi ilmastusallas, jälkiselkeytys ja valvomorakennus. Toiseen vaiheeseen kuuluivat myös koneaseman laajennus, kemikaloinnin järjestelyt, vanhojen ilmastus- ja jälkiselkeytyslaitteiden muutokset sekä lietteen kuivauksen järjestelyt lietesiiloineen.

Kyyhkylän puhdistamon toiminta lopetettiin vuonna 1994. Tällöin rakennettiin siirtoviemäri, jota pitkin jätevedet ohjautuvat Kenkäveronniemen puhdistamoon.

Vuonna 1997 muutettiin kahden ilmastuslinjan potkuturbiini-ilmastimet pohjailmastimiksi. Esisaostusta tehostettiin tehokkaamman esisaostuskemikaalin syöttöjärjestelmän avulla.